Muita ideoita: Inka
Kettu eli punakettu on koko suoomessa esiintyvä laji. Se on myös maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin. Kettu on kaikkiruokainen petoeläin.

Kettu eli punakettu on koko suoomessa esiintyvä laji. Se on myös maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin. Kettu on kaikkiruokainen petoeläin.

Poro on Lapissa elävä puolivilli kotieläin, jota laidunnetaan tuntureilla ja Metsälapin alueilla. Poro on märehtijä, joka kesällä syö koivun lehtiä, jäkälää, heinää ja ruohoa. Syksyllä porot syövät sieniä, jäkälän ja heinien lisäksi. Talvella ravintoa on vähemmän ja porot syövät jäkälää. Myös varvut kelpaavat.

Poro on Lapissa elävä puolivilli kotieläin, jota laidunnetaan tuntureilla ja Metsälapin alueilla. Poro on märehtijä, joka kesällä syö koivun lehtiä, jäkälää, heinää ja ruohoa. Syksyllä porot syövät sieniä, jäkälän ja heinien lisäksi. Talvella ravintoa on vähemmän ja porot syövät jäkälää. Myös varvut kelpaavat.

Siili on pieni ja piikikäs yöeläjä. Siili on kaikkiruokainen, mutta pääasiassa niiden ravinto koostuu hyönteisitä, hämähäkeistä, etanoista ja madoista. Siilille kelpaa myös käärmeet,sammakot ja sisiliskot sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia ja näiden raatoja. Siilit syövät myös sieniä.

Siili on pieni ja piikikäs yöeläjä. Siili on kaikkiruokainen, mutta pääasiassa niiden ravinto koostuu hyönteisitä, hämähäkeistä, etanoista ja madoista. Siilille kelpaa myös käärmeet,sammakot ja sisiliskot sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia ja näiden raatoja. Siilit syövät myös sieniä.

Hirvi on suurikokoinrn nisäkäs, joka elää pohjoisilla havumetsävyöhykkeillä. Hirvi on märehtijä ja sen ravintoon kuuluu lehtipuiden ja -pensaiden lehdet ja versot, vesikasvit kuten lumme ja rentukka.

Hirvi on suurikokoinrn nisäkäs, joka elää pohjoisilla havumetsävyöhykkeillä. Hirvi on märehtijä ja sen ravintoon kuuluu lehtipuiden ja -pensaiden lehdet ja versot, vesikasvit kuten lumme ja rentukka.

Orava on jyrsijä, joka on Suomessakin varsin yleisesti esiintyvä laji. Oravan ravintona toimii kuusen siemenet ja syksyllä sienet. Myös kukat, marjat ja hedelmät kelpaavat.

Orava on jyrsijä, joka on Suomessakin varsin yleisesti esiintyvä laji. Oravan ravintona toimii kuusen siemenet ja syksyllä sienet. Myös kukat, marjat ja hedelmät kelpaavat.

Ilves on kissaeläin, jolla on lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä, mikä onkin ilveksen tärkeimipiä tuntomerkkejä. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen ilves saalistaa jäniksiä ja kanalintuja, mutta suuremmatkin nisäkkäät kelpaavat, kuten metsäkauris.

Ilves on kissaeläin, jolla on lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä, mikä onkin ilveksen tärkeimipiä tuntomerkkejä. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen ilves saalistaa jäniksiä ja kanalintuja, mutta suuremmatkin nisäkkäät kelpaavat, kuten metsäkauris.

Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Karhun pääravintona toimii kasvikunnan tuotteet ja talven rasvavaraston keruussa marjat ovat tärkeää ravintoa. Karhu on Suomen kansalliseläin.

Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Karhun pääravintona toimii kasvikunnan tuotteet ja talven rasvavaraston keruussa marjat ovat tärkeää ravintoa. Karhu on Suomen kansalliseläin.

Oravaa löytyy koko Euroopasta lukuun ottamatta pohjoisia alueita, joilla ei ole havupuita. Oravalla on pitkä pörröhäntä ja tupsukorvat. Oravien pääravintoa on kuusen siemenet ja männyn siemenet

Oravaa löytyy koko Euroopasta lukuun ottamatta pohjoisia alueita, joilla ei ole havupuita. Oravalla on pitkä pörröhäntä ja tupsukorvat. Oravien pääravintoa on kuusen siemenet ja männyn siemenet

Villisika eli metsäkarju on sorkkaeläimiin kuuluva suuri kokoinen sikalaji. Villisiat ovat kaikkiruokaisia. Mieluinen elinpaikka on lehtimetsä, jossa on kuohkea maaperä. Veden läheisyys on myös suotuisaa.

Villisika eli metsäkarju on sorkkaeläimiin kuuluva suuri kokoinen sikalaji. Villisiat ovat kaikkiruokaisia. Mieluinen elinpaikka on lehtimetsä, jossa on kuohkea maaperä. Veden läheisyys on myös suotuisaa.

Näätä elää Lapissa. Näätä on kesällä ruskea ja talvella valkoinen. Se syö sekaravintoa, ja suosii liharavintoa kun sitä on saatavilla, varsinkin pieniä nisäkkäitä. Jos ravintoa on niukasti saatavilla kelpaavat myös sienet.

Näätä elää Lapissa. Näätä on kesällä ruskea ja talvella valkoinen. Se syö sekaravintoa, ja suosii liharavintoa kun sitä on saatavilla, varsinkin pieniä nisäkkäitä. Jos ravintoa on niukasti saatavilla kelpaavat myös sienet.