Valoa ja kirpeyttä pimeyteen - milläs muulla kuin sitruunalla! Rakastan kaikkia sitruunaleivonnaisia, ja jos minun pitäisi valita jokin tietty mauste käytettäväksi leivonnassa koko loppuelämäkseni, se olisi sitruuna.

Kinuskipikkuleivät Kinuskipikkuleivät ovat varmasti niitä helpoimpia leikattuja pikkuleipiä, joita lapsetkin osaavat tehdä. Aineksi...

Lusikkaleivät à la mummi

Dumlella tuunatut kaurakeksit ovat superhelppoja valmistaa. Ihanan makuisissa toffeekauralastuissa on sekä rapeutta että toffeemaista sitkeyttä.

Rapeat toffeekolmiot ovat sisältä juuri sopivan pehmeän sitkeät. Kolmiot on superhelppo tehdä, ja ne säilyvät hyvin. Koukuttavat kolmiot ovat niin herkullisia, että ystäväsi pyytävät taatusti reseptin!

Ai ai ai, kuka voisi vastustaa!?!? Tässä se nyt vihdoinkin tulee, Herrasväen pikkuleipien ohje! The one and only one - ohje on mummoni leivontakirjasta vuodelta 1956. Historian havinaa, jolloin voikin piti pestä ennen leipomista. Werner Söderström: Keittotaito (1956) Homman nimi on siis sellainen, etten ole aiemmin leiponut Herrasväen pikkuleipiä ypöyksin. Kun juhlapäivä koitti, eli rakas lapsemme täytti (eilen) puoli vuotta, niin minunhan oli suorastaan pakko leipoa isovanhempien…

Vilhelmiina-keksit

Näitä taatelipikkuleipiä olin ajatellut valmistaa jo viime joulun aikoihin, mutta koska kaikenlaista leivottavaa riitti silloin ihan ruuhkaksi asti, pikkuleivät jäivät odottamaan toista ajankohtaa. Inspiraationa näille pikkuleiville toimi edesmenneen mummoni Kotiruoka-keittokirjasta (Otava, 1949) löytynyt ohje. Hieman minulle tuotti hämmennystä tuon kirjan mukainen pikkuleipien valmistustapa. Lopulta päätinkin tehdä pikkuleivät omalla tyylilläni, jotta en menisi pähkäillessäni lopullisesti…

Näihin kekseihin en ole reseptiä perinyt vanhemmilta enkä isovanhemmilta, mutta makumieltymys on periytynyt :)Wilhelmiina-keksit ostettiin kaupasta (en tiedä myydäänkö niitä vielä) ja ne olivat sellaisia suorakaiteen muotoisia isoja keksejä läpinäkyvässä pakkauksessa. Ne olivat rapeita, mureita ja ah, niin ihania. Näiden keksien makumuisto vie minut lapsuuteen. Wilhelminoja on nautittu veneretkillä, mökillä, kesälomamatkoilla, asuntoautossa, urheilukilpailusuorituksen jälkeen kentänreunalla…