Heipä taas! Tänään sain viimeinkin kursittua keskeneräisen vuonohepan kokoon. Alunperin suunnittelin ponin myymistä, mutta ihastuin siihen lopulta niin paljon että päätinkin pitää sen itselläni. Mielestäni heppa on melko onnistunut, kerrankin onnistuin saamaan vähän ilmettä silmiin ja suuhun sen sijaan, että ne olisivat möllöttäneet ilmeettöminä kaukaisuuteen, kuten muilla tekemilläni hepoilla tuntuu vähän olevan. Tyytyväinen olen paitsi ulkonäköön myös ponin luonteeseen, josta kerron kohta…
