Viro

Kuuluisa virolainen tekijä kirjoittaa tässä novellikokoelmassa omasta ajastaan. Sikermä kuvaa Viron kohtalonvuosia sodan aatosta alkaen ja nuoria ihmisiä, joiden elämä sai sodan takia kohtalokkaan käänteen. Saksalaismiehitys, leirivuoret Siperiassa, 50-luvun orastava eloonjäämisen tuntu… Kirjailijamestari näyttää yllättävän puolen itsestään näissä sävykkäissä tilannekuvissa; niiden koko ketju on voinut ilmestyä vasta 80-luvulla tapahtuneen henkisen vapautumisen jälkeen.

Jaan Krossin toinen suomennettu romaani on rikas ja runsas, juoneltaan jännittävä historiallinen romaani pohjoiseestiläisen Rakveren taistelusta vanhojen kaupunkioikeuksiensa puolesta. 1700-luvun asenteet ovat aatelistolle otollisia, ja vallanhimoinen Tiesenhausenin suku yrittää kaupunkia haltuunsa. Valtataistelun kirjaajaksi asettuu Berend Falck, jonka asema on kaikin tavoin kaksinainen: hän on itse Tiesenhausenien perheessä kotiopettajana mutta myötätunto vetää häntä rakverelaisten…

Jaan Kross, historiallisen romaanin mestari, vie lukijansa viime vuosisadan lopun Tallinnaan. Akateemikko Johann Köler on virolaista lähtöä mutta kohunnut Pietarissa hovimaalariksi. Baltiansaksalainen Rudolf von Gerner on hiidenmaalainen moisionomistaja. Taiteilija saa valmiiksi alttarimaalauksen virolaisten kirkkoon, mutta kartanonherra uhkaa tehdä tyhjäksi koko suurtyön.

Tallinnan 50-luvulla. Venäläiset edustavat jotain vierasta, uhkaavaa, kiehtovaa, salaperäistä. Jotkut onnistuvat sulkemaan elämästään kokonaan toisen kielen, toiset tavat – ei kuitenkaan pieni tyttö, joka uskoo ja toivoo Venäjälle kadonneen salaperäisen isänsä palaavan minä hetkenä hyvänsä. Isä ei palaa, mutta kaipuu kasvaa rakkaudeksi venäläistä miestä kohtaan.

14-vuotias Ann löytää äitinsä päiväkirjat ja koko siihenastinen kuva äidistä ja malliperheestä romahtaa. Ann pakenee ystäviensä kanssa kesähuvilalle ja elää keskellä nuorten kapinaa: alkoholinkäyttöä ja huumeita - mutta tarkastelee asioita pohjimmiltaan "kiltin tytön" näkökulmasta ja turvallisen aikuisen suojelussa.

Löytö Tarton kirjallisuusmuseosta. Dekkari 30-luvulta.

Toivo Kivistik – Haapsalun kylpyläkaupungin uupumaton lainvartija – ratkoo murhaa, jonka uhri on kirkon apua Viroon toimittanut suomalaismies. Humanitaarisen avun vastaanottajat osoittautuvat kohta kovin toisenlaisiksi kuin suomalaiset seurakuntalaiset ovat uskoneet. Komisario Kvistikin tutkimuksia mutkistavat myös elämän laitapuolen kulkijat, huijarit ja kaunis ilotyttö kotikadulta.

Aikamatkailua:Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli – outo, synkkä, mutta kiehtovaAsennetta ja runoja:Elizabeth Acevedo: Runoilija X – upea, upea kirja! Chick litiä:Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos – nopealukuista ja kivaa luettavaaFantasiaaaaa:V. E. Schwab: Magian syvempi sävy – niin hurmaava!Sally Green: Savuvarkaat – Game of Thrones -tyylistä menoa nuorilleSarah J.

Kertomus Neuvosto-Viron alkuajoilta, jolloin sota ja sitä seuranneet tapahtumat olivat vielä tuoreessa muistissa. ollaan Viron maaseudulla, pienessä kylässä suuren ja vähän pelottavankin metsän reunalla. Arkipäivää ovat kommunismin rakentaminen iskulausein ja propagandan voimalla,utta ihmisten mielissä ovat yhtä lailla myöskin vanhan Viron muistot, sen ajan, jota ei enää ole, mutta joka kuitenkin on joskus ollut. Ja metsissä lymyävät metsäveljet, he joiden olemassaolosta kaikki tietävät…

Toomas Nippernaati – virolaisen August Gailitin riemastuttava hengenlapsi – on armoitettu velikulta ja huoleton vaeltaja. Yhdessä kesässä hän ehtii pyytää olemattomia helmiä ojan suusta, isännöidä suuressa talossa kaikessa sovussa oikean isännän kanssa, toimia häissä lukkarina ja ristiäisissä lapsen kastajana. Tänään hän on kiertävä kyläräätäli ja hänen lempensä hehkuu herttaiselle Anna-Marille, huomenissa hän on jo tilanomistaja ja muuttaa morsiamensa Katin kanssa isiensä maata viljelemään…

Lue raju romaani Neuvosto-Viron nuorista kapinallisista tänään.

Moniulotteisessa, mystiikkaa henkivässä romaanissa nuori toimittaja uppoutuu tutkimaan Viron suuren noidan, Laane Kaalun tietäjänviisautta. Yllättäviä ja dramaattisia tilanteita sisältävä tutkimusmatka vie lukijan myös Viron historian järkyttäviin vaiheisiin.

Virolaisen leikkimielen huima ilotulitus. Monitahoinen satiiri miehen ja naisen suhteesta kätkettynä biologisen kenttäoppaan valekaapuun ja huumorin verhoon. Sovinistinen sohaisu, joka huipentuu eksaktien tieteiden parodiaksi, mainioksi feminologian oppitunniksi etenkin niille, jotka lähtevät neitoretkille Suomenlahden eteläpuolelle.

”Kaupunginsairaalasta soitettiin,” Webster jatkoi. ”Muuan vanha asiakkaamme on joutunut sinne. Hänestä, vanhasta syntisäkistä, tuntuu siltä, että hänen viimeiset hetkensä alkavat olla käsillä. Mutta miksi hän ei kutsu rippi-isää, vaan murharyhmän komisarion. Mokoma veijari. Eikä hyväksy ketä tahansa, vaan vaatii juuri Frank Maxwellin.”

A.H. Tammsaaren romaanisarjaa Totuus ja oikeus (1926–1933) pidetään virolaisen kertomataiteen ylittämättömänä saavutuksena. Sen viisi hyvin erilaista osaa kuvaavat toisaalta yhteiskunnan kehi

Nuoren virolaisen vaikuttava romaani. Tutkimusretki Viron kohtalonvuosiin ja aikalaistunnustus eurooppalaisessa mittakaavassa.