Pekka Nurmi

Pekka Nurmi

20
Followers
139
Following
Pekka Nurmi
More ideas from Pekka
Raimo Helminen kuuluu jääkiekon legendoihin paitsi suomalaisella myös koko maailman mittapuulla. Hän on pelattujen maaotteluiden maailmanennätysmies (331) ja on ainoana jääkiekkoilijana osallistunut kuusiin olympiakisoihin.

Raimo Helminen kuuluu jääkiekon legendoihin paitsi suomalaisella myös koko maailman mittapuulla. Hän on pelattujen maaotteluiden maailmanennätysmies (331) ja on ainoana jääkiekkoilijana osallistunut kuusiin olympiakisoihin.

Olavi Virta vuonna 1967 Copyright: Lehtikuva/ Reijo Koskinen. Kuva: Lehtikuva/ Reijo Koskinen. Olavi Virran ura kesti useita vuosikymmeniä 1930-luvulta 70-luvulle asti. Taiteilijan elämään kuului liiallista alkoholin käyttöä. 1950-luvun lopussa lehdet julkaisivat suositusta artistista skandaalin: tähti oli esiintynyt Ilomantsissa päihtyneenä. Tämä aloitti syöksykierteen, joka oli tuhota laulajan uran. Lehdet kirjoittivat ”laulavasta lihapullasta”, Virran yritys meni nurin ja perhe hajosi.

Olavi Virta vuonna 1967 Copyright: Lehtikuva/ Reijo Koskinen. Kuva: Lehtikuva/ Reijo Koskinen. Olavi Virran ura kesti useita vuosikymmeniä 1930-luvulta 70-luvulle asti. Taiteilijan elämään kuului liiallista alkoholin käyttöä. 1950-luvun lopussa lehdet julkaisivat suositusta artistista skandaalin: tähti oli esiintynyt Ilomantsissa päihtyneenä. Tämä aloitti syöksykierteen, joka oli tuhota laulajan uran. Lehdet kirjoittivat ”laulavasta lihapullasta”, Virran yritys meni nurin ja perhe hajosi.

Milavidan huvilassa toimi kahvila ja ravintola 1900-luvun alussa. © Atelier Laurent, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Milavidan huvilassa toimi kahvila ja ravintola 1900-luvun alussa. © Atelier Laurent, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Punainen Pispala; 1900-1919. Pispalan valtatietä Rajaportin saunan kohdalta. Kuvalähde: © Vapriikin kuva-arkisto

Punainen Pispala; 1900-1919. Pispalan valtatietä Rajaportin saunan kohdalta. Kuvalähde: © Vapriikin kuva-arkisto

Punainen Pispala; 1900-1919. I.K.Inhan valokuva Rajaportin seudusta viime vuosisadan alussa. Rannassa vasemmalla Santalahden sahan lautavarastoja. Keskellä Finlaysonin möljä. Vaaleakattoinen talo etualalla on Lahtisen sauna, jonka paikalla nykyään on Rajaportin sauna. Kuvalähde: © Vapriikin kuva-arkisto

Punainen Pispala; 1900-1919. I.K.Inhan valokuva Rajaportin seudusta viime vuosisadan alussa. Rannassa vasemmalla Santalahden sahan lautavarastoja. Keskellä Finlaysonin möljä. Vaaleakattoinen talo etualalla on Lahtisen sauna, jonka paikalla nykyään on Rajaportin sauna. Kuvalähde: © Vapriikin kuva-arkisto

Koristeelliset vesikioskit olivat tuttu näky Tampereen postikorttinäkymissä. Vuonna 1903 lähetetyssä kortissa on vesikioski Koskipuistossa. Takana Tammerkoski tehtaineen ja mm. Tampereen mylly. Kustantaja Isak Julinin Kustannusliike ja Kirjakauppa, Tampere.

Koristeelliset vesikioskit olivat tuttu näky Tampereen postikorttinäkymissä. Vuonna 1903 lähetetyssä kortissa on vesikioski Koskipuistossa. Takana Tammerkoski tehtaineen ja mm. Tampereen mylly. Kustantaja Isak Julinin Kustannusliike ja Kirjakauppa, Tampere.

Näsilinnan ruoka- ja kahvisalit kuvattuna vuonna 1915 Iidalta Pitkäniemestä neiti Bergille Kuopioon lähetetyssä Tampere-postikortissa (MKH No. 100). Rakennuksen seinässä olevassa kyltissä on alkuperäisessä kuvassa lukenut myös ”huoneita matkustavaisille”. Korttipainatuksessa tämä on poistettu.

Näsilinnan ruoka- ja kahvisalit kuvattuna vuonna 1915 Iidalta Pitkäniemestä neiti Bergille Kuopioon lähetetyssä Tampere-postikortissa (MKH No. 100). Rakennuksen seinässä olevassa kyltissä on alkuperäisessä kuvassa lukenut myös ”huoneita matkustavaisille”. Korttipainatuksessa tämä on poistettu.

Pyynikin Joselininniemessä kesäkahvilana v. 1905-1907 toiminut entinen soittopaviljonki ”Tampere. Joseliinin niemi” -postikortissa. Onnittelut ovat kulkeneet Hiljalle Tyyneltä ns. nyrkkipostina kansanlaulun sanoin: ”Sä kasvoit neito kaunoinen, isäsi majassa, kuin kukka kaunis suloinen, Wihreellä nurmella.” Kortti Förlag Max Stein Berlin S. 14. No. 588.

Pyynikin Joselininniemessä kesäkahvilana v. 1905-1907 toiminut entinen soittopaviljonki ”Tampere. Joseliinin niemi” -postikortissa. Onnittelut ovat kulkeneet Hiljalle Tyyneltä ns. nyrkkipostina kansanlaulun sanoin: ”Sä kasvoit neito kaunoinen, isäsi majassa, kuin kukka kaunis suloinen, Wihreellä nurmella.” Kortti Förlag Max Stein Berlin S. 14. No. 588.

Näkymä Kauppakadulle Kauppatorilta eli nykyiseltä Keskustorilta vuonna 1903 Tampereelta Helsinkiin lähetetyssä kortissa. Vasemmalla Raatihuone ja oikealla apteekkari Thomas Clayhillsin rakennuttama ja kaupunginarkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema Sandbergin talo, joka rakennettiin paikalta purettujen puurakennusten tilalle kolmessa vaiheessa vuosina 1882-1897.

Kauppakatua ja Sandbergin talo - vanha Tampere-postikortti v.

Pyynikin Ilomäen näkötorni kuvattuna väritetyssä Tampere-postikortissa. Nimipäiväonnittelut Sulolle 13.9.1902: ”Niin vähäinen ja halpa on lahjasemme tää, mut Sulon sydän hellä sen toki ymmärtää”. Kortti Emil Lyytikäisen kirjakauppa.

Pyynikin Ilomäen näkötorni kuvattuna väritetyssä Tampere-postikortissa. Nimipäiväonnittelut Sulolle 13.9.1902: ”Niin vähäinen ja halpa on lahjasemme tää, mut Sulon sydän hellä sen toki ymmärtää”. Kortti Emil Lyytikäisen kirjakauppa.

Onnellisen uuden vuoden 1907 toivotukset Tampere – Tulitikkutehdas –aiheisessa postikortissa (M. St., Berlin S. 14. No. 548). Pyynikillä sijainnut tulitikkutehtaan kolmikerroksinen rakennus oikealla Pyhäjärven rannassa. Siitä vasemmalla  huvilarakennus, jonka edessä rannassa matalana erottuu tehtaan räjähdysainevarasto.

Onnellisen uuden vuoden 1907 toivotukset Tampere – Tulitikkutehdas –aiheisessa postikortissa (M. St., Berlin S. 14. No. 548). Pyynikillä sijainnut tulitikkutehtaan kolmikerroksinen rakennus oikealla Pyhäjärven rannassa. Siitä vasemmalla huvilarakennus, jonka edessä rannassa matalana erottuu tehtaan räjähdysainevarasto.

Kynttilänpäivätervehdys 1900-luvun alun kehyspostikortissa, jossa Pyynikin tulitikkutehtaan rakennuksia Pyhäjärven rannassa. Kustantaja Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere/Hans A. Hanson, Lübeck.

Kynttilänpäivätervehdys 1900-luvun alun kehyspostikortissa, jossa Pyynikin tulitikkutehtaan rakennuksia Pyhäjärven rannassa. Kustantaja Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere/Hans A. Hanson, Lübeck.

Hospits Emmaus kuvattuna 7.1.1912 lähetetyssä Tampere-postikortissa. Kristillisen matkailijakodin lisäksi talossa sijaitsi NNKY eli Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Oven yläpuolella näkyvän kyltin mukaan talossa oli myös Lakki- ja hattukauppa. Lue lisää Emmauksesta aiemmasta artikkelista täältä.

Hospits Emmaus kuvattuna 7.1.1912 lähetetyssä Tampere-postikortissa. Kristillisen matkailijakodin lisäksi talossa sijaitsi NNKY eli Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Oven yläpuolella näkyvän kyltin mukaan talossa oli myös Lakki- ja hattukauppa. Lue lisää Emmauksesta aiemmasta artikkelista täältä.

Näkymä Pyynikin rinteeltä Pyhäjärvelle ja Jalkasaareen v. 1903 lähetetyssä ”Pyynikke”-aiheisessa joulukortissa (Kirjakauppa Bärlunds Bokhandel, G.F. Lillia). Tulitikkutehtaan asuntorakennus vasemmalla. Nykyisin niemekkeen ja Jalkasaaren yhdistää pieni kivisilta.

Näkymä Pyynikin rinteeltä Pyhäjärvelle ja Jalkasaareen v. 1903 lähetetyssä ”Pyynikke”-aiheisessa joulukortissa (Kirjakauppa Bärlunds Bokhandel, G.F. Lillia). Tulitikkutehtaan asuntorakennus vasemmalla. Nykyisin niemekkeen ja Jalkasaaren yhdistää pieni kivisilta.

Näkymä Jalkasaaresta tulitikkutehtaan suuntaan v. 1905 Pyynikki – Tampere -postikortissa (Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere). Etualalla Jalkasaaren ja rannan välisellä niemekkeellä tulitikkutehtaan työväen asuntorakennus. Oikealla häämöttää kauppias Gustaf Oskar Sumeliuksen (1835-1895) huvila Joselininniemen kärjessä.

Näkymä Jalkasaaresta tulitikkutehtaan suuntaan v. 1905 Pyynikki – Tampere -postikortissa (Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere). Etualalla Jalkasaaren ja rannan välisellä niemekkeellä tulitikkutehtaan työväen asuntorakennus. Oikealla häämöttää kauppias Gustaf Oskar Sumeliuksen (1835-1895) huvila Joselininniemen kärjessä.

Suurpommituksessa 2.3.1940 myös Takon tehtaalla paloi. Liikuta kuvan keskellä olevaa nuolta, niin näet miltä Tampereen keskustassa sijaitseva tehdas näyttää nyt. Kuvat: Timo J. Mäkisen albumi ja Antti Eintola / Yle.

Suurpommituksessa 2.3.1940 myös Takon tehtaalla paloi. Liikuta kuvan keskellä olevaa nuolta, niin näet miltä Tampereen keskustassa sijaitseva tehdas näyttää nyt. Kuvat: Timo J. Mäkisen albumi ja Antti Eintola / Yle.