Olen viime syksystä asti ihastellut facebookin käsityöryhmissä kuvia kauniista islantilaisneuleista. Vauvan neuletakin onnistumisesta innostuneena rohkenin napata puikoille seuraavaksi vähän suuremman työmaan. Soitin siskolle kysyäkseni, että olisiko hänellä käyttöä paksulle villapaidalle, jos tekisin. Kuulemma kelpasi. Lupasi pitää, vaikka tulisi miten ruma. Viimeisenä (joulu)lomapäivänä teimme Kerstin kanssa kulttuurimatkan Kauhavan Rollssiin ja Lankavan myymälään, joista jälkimmäisestä oli tarkoitus hankkia villapaitaan tarvittavat langat. Keltainen lanka oli tilapäisesti loppu, mutta puseron tuleva omistaja kävi metsästämässä sopivaa sävyä Helsingin lankakaupoista, ja toimitti kerät pikapakettina perille. :D Riddari Ohje kirjasta: Islantilaisia neuleita Lanka: Lettlopi 0054 (vaalea tuhkanharmaa) 0005 (meleerattu musta) 0056 (tuhkanharmaa) 1703 (mimosa) Puikot nro: 4,5 ja 3,5 Helman pituus n. 65 cm Riddarin tekemiseen kului reilu viikko; kaksi vapaapäivää ja kahdeksan arki-iltaa. Pusero tehdään helmasta ylöspäin, sitten hihat ja lopuksi kaikki palat yhdistetään samalle pyöröpuikolle kaarroketta varten. Kirjoneuleen jälki alkaa olla jo kohtuullisen tasaista, ja nyt oon saanu hyvän tuntuman siihen, milloin langat kulkevat työssä mukana sopivalla kireydellä. Mutta vauhdikasta se ei totisesti ole! Varsinkin kerrokset, joissa kuljetetaan kolmea lankaa yhtä aikaa mukana, tuntuivat näläkävuodelta. Mulla on langanohjainkin olemassa, mutta muovinen mokkula sormenpäässä vaikeuttaa koko operaatiota entisestään, joten se on jäänyt vähälle käytölle. Päättelyn jälkeen pesin villapaidan käsin haalean lämpimässä vedessä hienopesuaineella. Viimeiseen huuhteluun lisäsin lorauksen etikkaa, jonka pitäisi huuhteluaineen tavoin pehmentää pyykkiä. Kuivatin neuleen tasona kahden pyyhkeen välissä "uunin pankolla" (lämpösen takan päällä). Siitäpä sitten, kovaa pitoa ja pakkaskelejä!
