Tutustu kiinnostaviin ideoihin!

Tutustu aiheeseen liittyviin aiheisiin

Aimo Kaarlo Cajander (4.4.1879 - 21.1.1943) toimi Suomen hallituksen pääministerinä sekä puolustusministerinä. Metsätieteilijä, filosofian tohtori Cajander toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa metsänhoidon professorina sekä Metsähallituksen ylijohtajana. Cajander kehitti metsätyyppiopin, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen.

Aimo Kaarlo Cajander (4.4.1879 - 21.1.1943) toimi Suomen hallituksen pääministerinä sekä puolustusministerinä. Metsätieteilijä, filosofian tohtori Cajander toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa metsänhoidon professorina sekä Metsähallituksen ylijohtajana. Cajander kehitti metsätyyppiopin, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen.

Kauppaneuvos Wilhelm Rosenlew (1831–1892) perusti yhtiökumppaneidensa kanssa merkittävän suomalaisen teollisuusyrityksen, W. Rosenlew & Co:n, jonka perustana olivat menestyvät höyrysahat. Yritys toimi tukku- ja vähittäiskaupan, sahateollisuuden ja laivanvarustuksen alalla. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=152)

Kauppaneuvos Wilhelm Rosenlew (1831–1892) perusti yhtiökumppaneidensa kanssa merkittävän suomalaisen teollisuusyrityksen, W. Rosenlew & Co:n, jonka perustana olivat menestyvät höyrysahat. Yritys toimi tukku- ja vähittäiskaupan, sahateollisuuden ja laivanvarustuksen alalla. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=152)

Eino Saari (1894 - 1971) oli Metsätehon vt. toiminnanjohtajana vuosina 1945 - 1946. Hän toimi lisäksi kansantaloudellisen metsäekonomian professorina, Tampereen yliopiston kanslerina, sosiaaliministerinä ja kansanedustajana. Eino Saarta pidetään suomalaisen metsätaloustieteen perustaja. Hän loi 1940-luvulla metsänhoitajien koulutuksen puukaupallisen linjan, josta kehittyi menestyksellinen opinto-ohjelma.

Eino Saari (1894 - 1971) oli Metsätehon vt. toiminnanjohtajana vuosina 1945 - 1946. Hän toimi lisäksi kansantaloudellisen metsäekonomian professorina, Tampereen yliopiston kanslerina, sosiaaliministerinä ja kansanedustajana. Eino Saarta pidetään suomalaisen metsätaloustieteen perustaja. Hän loi 1940-luvulla metsänhoitajien koulutuksen puukaupallisen linjan, josta kehittyi menestyksellinen opinto-ohjelma.

Karl Rudolf Walden (1.12.1878 Helsinki – 25.10.1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä puolustusministeri toistamiseen jatkosodan aikana. (Lähde: Rudolf Waldén. Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. Osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden)

Karl Rudolf Walden (1.12.1878 Helsinki – 25.10.1946 Sysmä) oli suomalainen teollisuusjohtaja ja Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, Suomen sotaministeri ja sotajoukkoja komentanut ylipäällikkö sekä puolustusministeri toistamiseen jatkosodan aikana. (Lähde: Rudolf Waldén. Wikipedia. Vapaa tietosanakirja. Osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden)

Vuorineuvos Erik Rosenlew (1877–1952), oli porilaisen teollisuusmiehen, kauppaneuvos Wilhelm Rosenlewin poika. Erik Rosenlew siirtyi sukuyhtiö W. Rosenlew & Co.:n johtokuntaan 1907 ja edelleen johtajaksi 1910. Erik Rosenlewin johtajakauden aikana perheyhtiö laajensi saha- ja konepajayrityksestä mm. sellu- ja paperiteollisuuteen, laatikonvalmistukseen, hiivatuotantoon sekä valmistalojen tuotantoon.  (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=345)

Vuorineuvos Erik Rosenlew (1877–1952), oli porilaisen teollisuusmiehen, kauppaneuvos Wilhelm Rosenlewin poika. Erik Rosenlew siirtyi sukuyhtiö W. Rosenlew & Co.:n johtokuntaan 1907 ja edelleen johtajaksi 1910. Erik Rosenlewin johtajakauden aikana perheyhtiö laajensi saha- ja konepajayrityksestä mm. sellu- ja paperiteollisuuteen, laatikonvalmistukseen, hiivatuotantoon sekä valmistalojen tuotantoon. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=345)

Yrjö Ilvessalo (Sarén 1911) (01.12.1892 - 06.12.1983) oli Suomen Akatemian jäsen ja metsänarvioimistieteen professori. Hän oli  jäsenenä useissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa ja sai Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinnon tieteellisestä tutkimustyöstä 1944. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Yrjö Ilvessalo (Sarén 1911) (01.12.1892 - 06.12.1983) oli Suomen Akatemian jäsen ja metsänarvioimistieteen professori. Hän oli jäsenenä useissa valtion komiteoissa ja lautakunnissa ja sai Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinnon tieteellisestä tutkimustyöstä 1944. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Anders Benjamin (Benni) Helander (2.3.1876 - 10.11.1949) valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta 1896, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1918 ja lisensiaatiksi 1923. Helander sai professorin arvon 1936. Helander toimi mm. opettajana Tuomarniemen metsäkoulussa sekä Helsingin yliopiston metsänhoitajana ja metsäteknologian opettajana. Vuosina 1928–1946 Helander oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Helander)

Anders Benjamin (Benni) Helander (2.3.1876 - 10.11.1949) valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta 1896, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1918 ja lisensiaatiksi 1923. Helander sai professorin arvon 1936. Helander toimi mm. opettajana Tuomarniemen metsäkoulussa sekä Helsingin yliopiston metsänhoitajana ja metsäteknologian opettajana. Vuosina 1928–1946 Helander oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Helander)

Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtori, vuorineuvos Martti Kalervo Hovi (20.1.1915 Orimattila – 6.2.2009 Helsinki) oli Kemiran (ent. Rikkihappo) pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1955–1977 sekä johtokunnan päätoiminen puheenjohtaja 1977–1979. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Hovi)

Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtori, vuorineuvos Martti Kalervo Hovi (20.1.1915 Orimattila – 6.2.2009 Helsinki) oli Kemiran (ent. Rikkihappo) pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1955–1977 sekä johtokunnan päätoiminen puheenjohtaja 1977–1979. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Hovi)

Olli Heikinheimo (1882 - 1973) toimi yli 30 vuotta Metsäntutkimuslaitoksen johtajana ja metsänhoidon professorina. Hän selvitti monipuolisesti metsien uudistamista ja kasvatusta, siemenen alkuperäkysymyksiä sekä ulkomaisten puiden viljelymahdollisuuksia Suomessa. Hän perusti Metsäntutkimuslaitokseen tutkimusalueiden verkoston. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7329/)

Olli Heikinheimo (1882 - 1973) toimi yli 30 vuotta Metsäntutkimuslaitoksen johtajana ja metsänhoidon professorina. Hän selvitti monipuolisesti metsien uudistamista ja kasvatusta, siemenen alkuperäkysymyksiä sekä ulkomaisten puiden viljelymahdollisuuksia Suomessa. Hän perusti Metsäntutkimuslaitokseen tutkimusalueiden verkoston. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/7329/)

Metsäneuvos Veikko Eelis Pohjanpelto (Liljeström), 13.05.1898 - 1983, työskenteli mm. maa- ja metsätalousalan opettajana, varatuomarina ja eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteerinä. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Metsäneuvos Veikko Eelis Pohjanpelto (Liljeström), 13.05.1898 - 1983, työskenteli mm. maa- ja metsätalousalan opettajana, varatuomarina ja eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteerinä. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Pinterest
Haku