Tutustu kiinnostaviin ideoihin!

Tutustu aiheeseen liittyviin aiheisiin

Metsäneuvos Veikko Eelis Pohjanpelto (Liljeström), 13.05.1898 - 1983, työskenteli mm. maa- ja metsätalousalan opettajana, varatuomarina ja eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteerinä. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Metsäneuvos Veikko Eelis Pohjanpelto (Liljeström), 13.05.1898 - 1983, työskenteli mm. maa- ja metsätalousalan opettajana, varatuomarina ja eduskunnan maatalousvaliokunnan sihteerinä. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Anders Benjamin (Benni) Helander (2.3.1876 - 10.11.1949) valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta 1896, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1918 ja lisensiaatiksi 1923. Helander sai professorin arvon 1936. Helander toimi mm. opettajana Tuomarniemen metsäkoulussa sekä Helsingin yliopiston metsänhoitajana ja metsäteknologian opettajana. Vuosina 1928–1946 Helander oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Helander)

Anders Benjamin (Benni) Helander (2.3.1876 - 10.11.1949) valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta 1896, filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1918 ja lisensiaatiksi 1923. Helander sai professorin arvon 1936. Helander toimi mm. opettajana Tuomarniemen metsäkoulussa sekä Helsingin yliopiston metsänhoitajana ja metsäteknologian opettajana. Vuosina 1928–1946 Helander oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Helander)

Aimo Kaarlo Cajander (4.4.1879 - 21.1.1943) toimi Suomen hallituksen pääministerinä sekä puolustusministerinä. Metsätieteilijä, filosofian tohtori Cajander toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa metsänhoidon professorina sekä Metsähallituksen ylijohtajana. Cajander kehitti metsätyyppiopin, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen.

Aimo Kaarlo Cajander (4.4.1879 - 21.1.1943) toimi Suomen hallituksen pääministerinä sekä puolustusministerinä. Metsätieteilijä, filosofian tohtori Cajander toimi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa metsänhoidon professorina sekä Metsähallituksen ylijohtajana. Cajander kehitti metsätyyppiopin, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen.

Kauppaneuvos Wilhelm Rosenlew (1831–1892) perusti yhtiökumppaneidensa kanssa merkittävän suomalaisen teollisuusyrityksen, W. Rosenlew & Co:n, jonka perustana olivat menestyvät höyrysahat. Yritys toimi tukku- ja vähittäiskaupan, sahateollisuuden ja laivanvarustuksen alalla. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=152)

Kauppaneuvos Wilhelm Rosenlew (1831–1892) perusti yhtiökumppaneidensa kanssa merkittävän suomalaisen teollisuusyrityksen, W. Rosenlew & Co:n, jonka perustana olivat menestyvät höyrysahat. Yritys toimi tukku- ja vähittäiskaupan, sahateollisuuden ja laivanvarustuksen alalla. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=152)

Vuorineuvos Erik Rosenlew (1877–1952), oli porilaisen teollisuusmiehen, kauppaneuvos Wilhelm Rosenlewin poika. Erik Rosenlew siirtyi sukuyhtiö W. Rosenlew & Co.:n johtokuntaan 1907 ja edelleen johtajaksi 1910. Erik Rosenlewin johtajakauden aikana perheyhtiö laajensi saha- ja konepajayrityksestä mm. sellu- ja paperiteollisuuteen, laatikonvalmistukseen, hiivatuotantoon sekä valmistalojen tuotantoon.  (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=345)

Vuorineuvos Erik Rosenlew (1877–1952), oli porilaisen teollisuusmiehen, kauppaneuvos Wilhelm Rosenlewin poika. Erik Rosenlew siirtyi sukuyhtiö W. Rosenlew & Co.:n johtokuntaan 1907 ja edelleen johtajaksi 1910. Erik Rosenlewin johtajakauden aikana perheyhtiö laajensi saha- ja konepajayrityksestä mm. sellu- ja paperiteollisuuteen, laatikonvalmistukseen, hiivatuotantoon sekä valmistalojen tuotantoon. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=345)

Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtori, vuorineuvos Martti Kalervo Hovi (20.1.1915 Orimattila – 6.2.2009 Helsinki) oli Kemiran (ent. Rikkihappo) pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1955–1977 sekä johtokunnan päätoiminen puheenjohtaja 1977–1979. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Hovi)

Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtori, vuorineuvos Martti Kalervo Hovi (20.1.1915 Orimattila – 6.2.2009 Helsinki) oli Kemiran (ent. Rikkihappo) pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1955–1977 sekä johtokunnan päätoiminen puheenjohtaja 1977–1979. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Hovi)

Erkki Laitakari (Nybergh 1906) 21.11.1892 - 24.10.1978. FM, MMT. Laitakari toimi mm. Helsingin YO:n metsänhoidon professorina ja metsäsanakirjan toimitusvaliokunnan puheenjohtajana. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Erkki Laitakari (Nybergh 1906) 21.11.1892 - 24.10.1978. FM, MMT. Laitakari toimi mm. Helsingin YO:n metsänhoidon professorina ja metsäsanakirjan toimitusvaliokunnan puheenjohtajana. (Lähde: Suomen Metsänhoitajat 1931-45; 1946-60; 1961-76; 1977-86).

Vuorineuvos Juuso Walden (1907–1972) oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja ja ekonomi. Hän kuuluu toisen maailmansodan jälkeisen ajan uusiin teollisuusjohtajiin. Hänen johdollaan Yhtyneet Paperitehtaat Oy kasvoi maan suurimmaksi metsäteollisuusyritykseksi ja koko maailman mittapuun mukaan alansa suurimpien joukkoon. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=598)

Vuorineuvos Juuso Walden (1907–1972) oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja ja ekonomi. Hän kuuluu toisen maailmansodan jälkeisen ajan uusiin teollisuusjohtajiin. Hänen johdollaan Yhtyneet Paperitehtaat Oy kasvoi maan suurimmaksi metsäteollisuusyritykseksi ja koko maailman mittapuun mukaan alansa suurimpien joukkoon. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=598)

Vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew (1902–1963) tuli isänsä Erik Rosenlewin rinnalle W. Rosenlew & Co. Ab:n johtotehtäviin 1940 ja edelleen toimitusjohtajaksi 1950. Hänen aikakaudellaan yhtiö vakiinnutti asemansa päätoimialoillaan paperi- ja selluloosateollisuudessa, sahateollisuudessa, konepajateollisuudessa, voimantuotannossa ja sähkönjakelussa sekä mekaanisessa puun jatkojalostuksessa valmistaloineen ja laatikkotehtaineen. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=720)

Vuorineuvos Sven-Erik Rosenlew (1902–1963) tuli isänsä Erik Rosenlewin rinnalle W. Rosenlew & Co. Ab:n johtotehtäviin 1940 ja edelleen toimitusjohtajaksi 1950. Hänen aikakaudellaan yhtiö vakiinnutti asemansa päätoimialoillaan paperi- ja selluloosateollisuudessa, sahateollisuudessa, konepajateollisuudessa, voimantuotannossa ja sähkönjakelussa sekä mekaanisessa puun jatkojalostuksessa valmistaloineen ja laatikkotehtaineen. (Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=720)

Eino Saari (1894 - 1971) oli Metsätehon vt. toiminnanjohtajana vuosina 1945 - 1946. Hän toimi lisäksi kansantaloudellisen metsäekonomian professorina, Tampereen yliopiston kanslerina, sosiaaliministerinä ja kansanedustajana. Eino Saarta pidetään suomalaisen metsätaloustieteen perustaja. Hän loi 1940-luvulla metsänhoitajien koulutuksen puukaupallisen linjan, josta kehittyi menestyksellinen opinto-ohjelma.

Eino Saari (1894 - 1971) oli Metsätehon vt. toiminnanjohtajana vuosina 1945 - 1946. Hän toimi lisäksi kansantaloudellisen metsäekonomian professorina, Tampereen yliopiston kanslerina, sosiaaliministerinä ja kansanedustajana. Eino Saarta pidetään suomalaisen metsätaloustieteen perustaja. Hän loi 1940-luvulla metsänhoitajien koulutuksen puukaupallisen linjan, josta kehittyi menestyksellinen opinto-ohjelma.

Pinterest
Haku