Retkikohteita rakennusperinnefriikeille

Rakennusperintö- ja kulttuurihistoriakohteita tiirailemassa helpon fillarimatkan päässä pääkaupunkiseudulta. R&R:n retkikunta suuntaa aina Tuusulanjärven taiteilijamailta Espoon jylhiin kalliomaisemiin ja mahdollisesti pidemmällekin.
21 Pins4 Followers
Näyttääkö ladotulta tiililattialta tai parketilta? Tarvaspään työpajan lattia on itse asiassa hieman näitä harvinaisempi lankunpäälattia. Suomeksi siis sahattuja kakkosnelosen pätkiä jotka on ladottu pystyyn ja sitten pintakäsitelty. Lankunpäälattia on ollut tyypillinen ratkaisu nimenomaan työtiloissa joissa lattia on kovalla kulutuksella.

Näyttääkö ladotulta tiililattialta tai parketilta? Tarvaspään työpajan lattia on itse asiassa hieman näitä harvinaisempi lankunpäälattia. Suomeksi siis sahattuja kakkosnelosen pätkiä jotka on ladottu pystyyn ja sitten pintakäsitelty. Lankunpäälattia on ollut tyypillinen ratkaisu nimenomaan työtiloissa joissa lattia on kovalla kulutuksella.

Ai missä Janne otti kohmelokylpynsä pitkien Kappeli- ja Kämp-bakkanaaliensa jälkeen? No tietenkin omassa saunassa ja ammeessa, tätä ultramodernia suihkuapparaattia käyttäen. Ei ihan turkkilaisten kylpylöiden veroinen, mutta oma!

Ai missä Janne otti kohmelokylpynsä pitkien Kappeli- ja Kämp-bakkanaaliensa jälkeen? No tietenkin omassa saunassa ja ammeessa, tätä ultramodernia suihkuapparaattia käyttäen. Ei ihan turkkilaisten kylpylöiden veroinen, mutta oma!

Muinaisten suomalaisten rakennustyylien hyödyntäminen jatkuu Halosenniemessä aina vesikattoon saakka. Katemateriaalina on vanhoista kirkoista tuttu paanukate, joka hyvin tervattuna kestää vähintään ihmisiän. Kansallisromantiikan aikaan paanukatto miellettiin alkuperäiseksi suomalaiseksi kattotyypiksi - mikä tuskin pitää paikkaansa sillä se oli aikoinaan hyvin kallis toteuttaa ja ylläpitää. Katon uudelleentervaus pitäisi suorittaa alle kymmenen vuoden välein.

Muinaisten suomalaisten rakennustyylien hyödyntäminen jatkuu Halosenniemessä aina vesikattoon saakka. Katemateriaalina on vanhoista kirkoista tuttu paanukate, joka hyvin tervattuna kestää vähintään ihmisiän. Kansallisromantiikan aikaan paanukatto miellettiin alkuperäiseksi suomalaiseksi kattotyypiksi - mikä tuskin pitää paikkaansa sillä se oli aikoinaan hyvin kallis toteuttaa ja ylläpitää. Katon uudelleentervaus pitäisi suorittaa alle kymmenen vuoden välein.

Halosenniemen pitkänurkkaisten hirsiseinien massiivisuus vetää hiljaiseksi. Myös väliseinien liittymiset ulkoseiniin on tehty pitkänä ja jos tarkasti katsoo, näkee että hirren päihin on haettu sulkamaisuutta viistämällä hirren sivuja kuusikulmaiseen suuntaan. Pieniruutuisuus ikkunoissa on myös lisäkumarrus vanhemman rakentamistavan suuntaan.

Halosenniemen pitkänurkkaisten hirsiseinien massiivisuus vetää hiljaiseksi. Myös väliseinien liittymiset ulkoseiniin on tehty pitkänä ja jos tarkasti katsoo, näkee että hirren päihin on haettu sulkamaisuutta viistämällä hirren sivuja kuusikulmaiseen suuntaan. Pieniruutuisuus ikkunoissa on myös lisäkumarrus vanhemman rakentamistavan suuntaan.

Yksi Tarvaspään museon mielenkiintoisimmista osista on Gallen-Kalleloiden kylpyhuone joka on säästynyt alkuperäisessä 1910-luvun asussaan. Kylppäri sijaitsee Ateljeen tornissa ja sinne laskeudutaan jyrkähköjä portaita pitkin. Sinivalkoinen shakkiruutukaakelointi ja alkuperäiset kalusteet huokuvat menneen maailman lumoa.

Yksi Tarvaspään museon mielenkiintoisimmista osista on Gallen-Kalleloiden kylpyhuone joka on säästynyt alkuperäisessä 1910-luvun asussaan. Kylppäri sijaitsee Ateljeen tornissa ja sinne laskeudutaan jyrkähköjä portaita pitkin. Sinivalkoinen shakkiruutukaakelointi ja alkuperäiset kalusteet huokuvat menneen maailman lumoa.

Tarvaspään tornista pääsee hyvin toteamaan kuinka jyrkkä linnamaisen katoksen katto on. Paanukate vaatiikin jyrkän kattomuodon loivalla kattokulmalla katolle jäävä lumi ja myrskysade pääsisivät kastelemaan kattorakenteita liiaksi. Katto oli uudelleentervattu tänä kesänä ja on kaikin puolin priiman näköinen!

Tarvaspään tornista pääsee hyvin toteamaan kuinka jyrkkä linnamaisen katoksen katto on. Paanukate vaatiikin jyrkän kattomuodon loivalla kattokulmalla katolle jäävä lumi ja myrskysade pääsisivät kastelemaan kattorakenteita liiaksi. Katto oli uudelleentervattu tänä kesänä ja on kaikin puolin priiman näköinen!

Håkansbölen kartano Vantaan Hakunilassa on ympäristöineen osa komeaa kulttuurimaisemaketjua yhdessä Sotungin ja Sipoonkorven kansallispuiston kanssa. Kartano ei ole tavallisesti yleisölle auki sen odottaessa sisätilojen restaurointia. Päärakennukseen pääsee kuitenkin nyt kurkistamaan Håkansbölen kartanon kummit ry:n ansiosta 27.7.-7.8. Eväät mukaan ja hus piknikille restauroituun kartanopuistoon! Armas Lindgrenin suunnittelema kansallisromanttinen mansardikattoinen kartano on Vantaan…

Håkansbölen kartano Vantaan Hakunilassa on ympäristöineen osa komeaa kulttuurimaisemaketjua yhdessä Sotungin ja Sipoonkorven kansallispuiston kanssa. Kartano ei ole tavallisesti yleisölle auki sen odottaessa sisätilojen restaurointia. Päärakennukseen pääsee kuitenkin nyt kurkistamaan Håkansbölen kartanon kummit ry:n ansiosta 27.7.-7.8. Eväät mukaan ja hus piknikille restauroituun kartanopuistoon! Armas Lindgrenin suunnittelema kansallisromanttinen mansardikattoinen kartano on Vantaan…

Tarvaspään ateljeessa on käytetty samoja tuttuja elementtejä kuin Tuusulanjärven rannalle samalla aikakaudella rakennetuissa taiteilijakodeissa. Tervattu paanukatto pieniruutuiset ikkunat ja graniitin käyttö ovat tyypillisiä kansallisromanttisia elementtejä. Samalla ne tuovat rakennukseen linnamaista tunnelmaa.

Tarvaspään ateljeessa on käytetty samoja tuttuja elementtejä kuin Tuusulanjärven rannalle samalla aikakaudella rakennetuissa taiteilijakodeissa. Tervattu paanukatto pieniruutuiset ikkunat ja graniitin käyttö ovat tyypillisiä kansallisromanttisia elementtejä. Samalla ne tuovat rakennukseen linnamaista tunnelmaa.

Tässä retkueemme tarkastelee  rakennusta kiertävän tunnelmallisen loggian eli kaarikäytävän uusittuja vedenohjauksia. Vedet heitetään pitkällä putkella alas viereiseltä jyrkänteeltä. Tämä pitkän ja ulosheittävän syöksyputken perusidea on samantyylinen kuin keskiajan ja renesassirakennusten vettä sylkevissä gargoileissä. Gallen-Kallela itse asiassa veisti Tarvaspään torniin oman gargoilinsa joka on lohikäärmeen pään mallinen.

Tässä retkueemme tarkastelee rakennusta kiertävän tunnelmallisen loggian eli kaarikäytävän uusittuja vedenohjauksia. Vedet heitetään pitkällä putkella alas viereiseltä jyrkänteeltä. Tämä pitkän ja ulosheittävän syöksyputken perusidea on samantyylinen kuin keskiajan ja renesassirakennusten vettä sylkevissä gargoileissä. Gallen-Kallela itse asiassa veisti Tarvaspään torniin oman gargoilinsa joka on lohikäärmeen pään mallinen.

Tarvaspään ateljeerakennuksen vieressä sijaitsee ihastuttava 1800-luvun puolivälissä rakennettu Linuddin huvila joka toimi Albergan kartanon kesäpaikkana. Gallen-Kallelat muuttivat huvilaan 1912 kunnostettuaan sen ensin talviasuttavaksi. Huvilasta käsin olikin helppoa valvoa ateljeelinnan rakennustöitä. Nykyisellään rakennuksessa toimii erinomainen museon kahvila ja tilausravintola.

Tarvaspään ateljeerakennuksen vieressä sijaitsee ihastuttava 1800-luvun puolivälissä rakennettu Linuddin huvila joka toimi Albergan kartanon kesäpaikkana. Gallen-Kallelat muuttivat huvilaan 1912 kunnostettuaan sen ensin talviasuttavaksi. Huvilasta käsin olikin helppoa valvoa ateljeelinnan rakennustöitä. Nykyisellään rakennuksessa toimii erinomainen museon kahvila ja tilausravintola.

Linuddenin huvilan ikkunat ovat tyypillisiä kunnostajan painajaisia mutta sivustakatsojan ihastuksenaiheita - puitejako alkaa jo vilistä silmissä pienine ruutuineen! Koristeellisuus ei jää ikkunapuitteisiin vaan erilaisia koristeleikkauksia on myös ikkunasmyygeissä ja räystäslaudoissa...ja oikeastaan jokaisessa välissä johon niitä on saatu tungettua.

Linuddenin huvilan ikkunat ovat tyypillisiä kunnostajan painajaisia mutta sivustakatsojan ihastuksenaiheita - puitejako alkaa jo vilistä silmissä pienine ruutuineen! Koristeellisuus ei jää ikkunapuitteisiin vaan erilaisia koristeleikkauksia on myös ikkunasmyygeissä ja räystäslaudoissa...ja oikeastaan jokaisessa välissä johon niitä on saatu tungettua.

Pyöräkaravaani suuntaa seuraavaksi Espooseen! Tarvaspäässä sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnittelema kansallisromanttinen ateljeerakennus joka valmistui 1913. Ateljee on toiminut museona 60-luvusta lähtien ja sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laajalahden pohjukassa. Linnamainen rakennus on pystytetty korkealle kallion päälle josta näkymät hakevat vertaistaan.

Pyöräkaravaani suuntaa seuraavaksi Espooseen! Tarvaspäässä sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan itselleen suunnittelema kansallisromanttinen ateljeerakennus joka valmistui 1913. Ateljee on toiminut museona 60-luvusta lähtien ja sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Laajalahden pohjukassa. Linnamainen rakennus on pystytetty korkealle kallion päälle josta näkymät hakevat vertaistaan.

Homma on kohdillaan Laurentiuksessa aina sisustusta myöden. Erityisen mukavaa paikassa on se, että iso osa talon rakenteista on näkyvissä, joten se on erinomainen paikka tutustua 1800-luvun alun rakennustekniikoihin.

Homma on kohdillaan Laurentiuksessa aina sisustusta myöden. Erityisen mukavaa paikassa on se, että iso osa talon rakenteista on näkyvissä, joten se on erinomainen paikka tutustua 1800-luvun alun rakennustekniikoihin.

Kun ensin on ihmetellyt keskiaikaista kivikirkkoa Theodore Höijerin suunnittelemassa uusgoottisessa peruskorjausasussaan, voi itsensä tämän jälkeen palkita kaffella ja kakulla viereisessä Kahvitupa Laurentiuksessa. Laurentius sijaitsee kaksikerroksisessa 1800-luvun alussa rakennetussa kaksikerroksisessa hirsitalossa, joten miljöökin on vähintäänkin kohdillaan. Rakennuksen upeat detaljit kuten salin kulunut lankkulattia ja näkyviin jätetyt kattorakenteet ovat seikkailleet kuvissa jo…

Kun ensin on ihmetellyt keskiaikaista kivikirkkoa Theodore Höijerin suunnittelemassa uusgoottisessa peruskorjausasussaan, voi itsensä tämän jälkeen palkita kaffella ja kakulla viereisessä Kahvitupa Laurentiuksessa. Laurentius sijaitsee kaksikerroksisessa 1800-luvun alussa rakennetussa kaksikerroksisessa hirsitalossa, joten miljöökin on vähintäänkin kohdillaan. Rakennuksen upeat detaljit kuten salin kulunut lankkulattia ja näkyviin jätetyt kattorakenteet ovat seikkailleet kuvissa jo…

Pääkaupunkiseudulla ei ole kovinkaan monta Kolumbuksen reissuja edeltänyttä rakennusta. Itse asiassa Helsingin pitäjän kirkonkylällä sijaitseva Pyhän Laurin kirkko taitaa olla se ainoa. Kirkon komeat kiviseinät ovat peräisin 1450-luvulta vaikka muut osiot ovatkin uusittu reilu sata vuotta sitten palon jäljiltä. Kirkon ympärillä sijaitsi keskiaikainen kylä, josta lisää myöhemmin!

Pääkaupunkiseudulla ei ole kovinkaan monta Kolumbuksen reissuja edeltänyttä rakennusta. Itse asiassa Helsingin pitäjän kirkonkylällä sijaitseva Pyhän Laurin kirkko taitaa olla se ainoa. Kirkon komeat kiviseinät ovat peräisin 1450-luvulta vaikka muut osiot ovatkin uusittu reilu sata vuotta sitten palon jäljiltä. Kirkon ympärillä sijaitsi keskiaikainen kylä, josta lisää myöhemmin!

Etenkin Halosenniemen sisääntulon portaikosta näkee hyvin kansallisromanttisen estetiikan läpitunkevuuden. Suomalaista viimeistelemätöntä graniittia sekä kirveellä piilutettua ja pintakäsittelemätöntä pelkkahirttä rinnakkain.

Etenkin Halosenniemen sisääntulon portaikosta näkee hyvin kansallisromanttisen estetiikan läpitunkevuuden. Suomalaista viimeistelemätöntä graniittia sekä kirveellä piilutettua ja pintakäsittelemätöntä pelkkahirttä rinnakkain.

Pinterest
Search