Näihin kekseihin en ole reseptiä perinyt vanhemmilta enkä isovanhemmilta, mutta makumieltymys on periytynyt :) Wilhelmiina-keksit ostettiin kaupasta (en tiedä myydäänkö niitä vielä) ja ne olivat sellaisia suorakaiteen muotoisia isoja keksejä läpinäkyvässä pakkauksessa. Ne olivat rapeita, mureita ja ah, niin ihania. Näiden keksien makumuisto vie minut lapsuuteen. Wilhelminoja on nautittu veneretkillä, mökillä, kesälomamatkoilla, asuntoautossa, urheilukilpailusuorituksen jälkeen kentänreunalla...
